Praedor on suomalainen Petri Hiltusen piirtämä ja käsikirjoittama sarjakuva, joka sijoittuu Jaconian fantasiamaailmaan. Praedorit ovat seikkailijoita, jotka etsivät aarteita hirviöiden kansoittamilta alueilta, Borvariasta. Tarinat ovat luonteeltaan enimmäkseen miekka ja magia -tyylin fantasiaa.

Praedor-julkaisujen historiikki

Praedorien maailma Jaconia sai alkunsa jo yli kolme vuosikymmentä sitten. Petri Hiltunen sai idean liftausreissullaan vuonna 1985 ja käänsi tavanomaisen fantasiakliseen maailmassa sijaitsevasta rauniokaupungista päälaelleen: entä jos rauniokaupunki sisältäisikin fantasiamaailman? Kesti vielä yli vuosikymmenen ennen kuin Jaconia ja Borvaria saavuttivat nykyisen muotonsa, mutta perusta pyöreälle maailmalle, jonka läpimitta olisi 2000 kilometriä, oli laskettu.

Ensimmäinen Praedor-julkaisu oli 12-sivuinen sarjakuva, joka kantoi nimeä Praedor. Se julkaistiin Conan-albumissa Kun jumala herää vuonna 1986. Tämä Warthin raunioihin sijoittuva tarina sisältää jo paljon sittemmin tutuksi tulleita elementtejä: praedor Ferronin, nimettömiä olentoja, kirottuja raunioita ja aaveita. Sarjakuva on sittemmin julkaistu uudella nimellä (Koston merkki) ja uudelleen piirrettynä albumissa Koston merkki.

Ensimmäisessä tarinassa sivuroolissa olleesta Ferronista ei alun perin ollut tarkoitus tulla sarjan päähenkilöä, mutta sellainen hänestä kuitenkin tuli jo toisessa tarinassa Rakkautta ilmassa. Tämä kymmensivuinen tarina julkaistiin Conan-albumissa Salaliitto vuonna 1988. Ferron saa mielipuolisen toimeksiannon ryöstää prinsessa Farrignian kuninkaanpalatsista. Tarinassa on joitakin elementtejä, jotka on sittemmin karsittu Jaconiasta, mutta juoni on ehtaa praedoria. Myös Rakkautta ilmassa on julkaistu uudelleen albumissa Koston merkki. Uusintajulkaisun tekstitys on Hiltusen alkuperäinen, kun taas Conan-albumin puhekuplat olivat Conanin päätoimittaja the Metsäsen muokkaamia.

90-luvulla Praedor-julkaisuja ilmestyi tasaiseen tahtiin. Tähtivaeltaja julkaisi tarinat Pahan siemen (1/1990) ja Kuolleen jumalan palvelija (3/1990), jotka molemmat tietenkin julkaistiin uudelleen Koston merkissä. Pahan siemen kertoo, kuinka Ferron sotkeutuu velhon ja kuninkaan valtataisteluun tarkemmin määrittelemättömässä kaupunkivaltiossa. Kuolleen jumalan palvelija paljastaa Ferronin taustan velhoperheessä. Myöhemmin sama tarina kerrotaan seikkaperäisemmin ja paremmin taustoitettuna samannimisessä albumissa.

Roolipelilehti Magus alkoi julkaista jatkosarjaa Kuninkaan lapset alkaen numerosta 1/1994. 12-osainen sarja kertoo Ferronin johtaman praedor-joukkion seikkailusta Jaconian keskipisteessä Suljetussa kaupungissa. Myöhemmin omana albuminaan julkaistu sarja havainnollistaa praedorien jokapäiväistä työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Julkaisu kasvatti merkittävästi lukijakuntaa ja toi uusia ystäviä Jaconialle.

Uusi 12-osainen sarja Kuolleen jumalan palvelija alkoi Maguksessa 1/1998. Tarina paljastaa vihdoin suurelle yleisölle, mistä Jaconian kukaties paras praedor Ferron on lähtöisin. Tämäkin tarina julkaistiin omana albumina valmistuttuaan.

Vuosikymmenen taitteessa Tähtivaeltaja julkaisi kolme lyhyttä Hiltusen tekemää Jaconiaan sijoittuvaa tarinaa, joissa esiintyi kolme erilaista hallitsijaa: Jaconian valtiaaksi pyrkivä vuoristolaisbarbaari Kadir, Farrignian kuningatar Liala Mada ja metsäläisten kuninkaaksi nostettu seikkailija Miran. Nämä selvästi aikuisemmalle yleisölle suunnatut sarjakuvat paljastivat Jaconiasta runsaasti uusia yksityiskohtia ja todistivat, että maailmaa oli mietitty jo laajemmin ja syvemmin kuin mitä aiemmin julkaistuista sarjoista oli voinut päätellä.

Maailman laajuus valkeni lukijoille parhaiten vuonna 2000 ilmestyneen roolipelin myötä. Burger Gamesin julkaisema Praedor – Roolipeli Jaconian seikkailijoista toi kaikille mahdollisuuden päästä seikkailemaan Jaconiassa. Roolipelin tekstiosuus sääntöineen on Ville Vuorelan työtä. Maailma tietenkin perustuu Hiltusen näkemyksille, mutta tekijät ovat laatineet Jaconian ja Borvarian yksityiskohtia yhteistyössä. Praedorista on sittemmin tullut myydyin ja pelatuin suomalainen roolipeli. Roolipelistä valmistui laitos 1.1 vuonna 2005, ja se sisältää jonkin verran lisämateriaalia.

Vuonna 2002 ilmestyi Hiltusen albumi Koston merkki, joka kokoaa kaikki aiemmin julkaistut lyhyet tarinat ja sisältää myös aiemmin julkaisematonta materiaalia Ferronin elämästä.

Vuonna 2004 tehtiin uusi aluevaltaus, kun ensimmäinen kertomakirjallinen Praedor-tuote ilmestyi. Jalavan julkaisema Ville Vuorelan Vanha Koira on teos, joka on muodoltaan jossain novellikokoelman ja romaanin välimaastossa. Se kertoo ensisijaisesti vanhasta praedorista Eramista, joka tarttuu uudelleen sotavasaraansa ja palaa praedorin hommiin nimellä Vanha Koira. Teos sisältää runsaasti Petri Hiltusen kuvitusta, mutta ennen kaikkea se osoittaa, että jaconialaiset tarinat taipuvat sujuvasti myös kirjaksi.

Sarjakuvalehti Jysäys alkoi julkaista uutta Hiltusen piirtämää Praedor-tarinaa kolmessa ensimmäisessä numerossaan vuosina 2004–2005. Se ehti esitellä tarinan päähenkilöt: paimentolaisvelhoa pakenevan tytön Darycin ja epäonnisen praedorin Stalarin. Tarina jäi kuitenkin keskeneräiseksi lehden poukkoilevan julkaisupolitiikan takia, eikä siihen ole luvassa jatkoa. Sittemmin Hiltunen on paljastanut, että Daryc on paimentolaispäällikön tytär, joka pakenee velhon junailemaa pakkoavioliittoa.

Tämän jälkeen seuraavaa virallista Praedor-julkaisua jouduttiinkin odottamaan kauan. Hiltusella oli valmis käsikirjoitus seuraava albumia varten, joka jatkaisi kolmen kuninkaan tarinoita, mutta sen oli tarkoitus piirtää toinen tekijä. Myös roolipeliin suunnitellut lisäosat jäivät jäihin odottelemaan uusia sarjakuvia. Roolipeliin ilmestyi kuitenkin netissä epävirallista lisämateriaalia, huomattavimpana Sakari Peurasen kirjoittama Sotamestarin kirja, sekä fanifiktiona syntyneitä praedor-roolipelitarinoita.

Seuraava painettu Praedor-julkaisu oli myös epävirallinen: Sami Koposen toimittama ja suurimmaksi osaksi kirjoittama roolipelilehti Efemeros #2 Ryöväreiden maa vuonna 2009. Tämä 110-sivuinen julkaisu on omistettu kokoisuudessaan Praedor-roolipelille. Lehti sisältää Sanna Variksen Borvariaan sijoittuvan novellin Kirotulla maalla, roolipelin hahmonluontia ja seikkailujen laatimista helpottavaa materiaalia sekä pelaajien kokemuksia. Julkaisussa on myös yksityiskohtainen kampanjapaketti Jaconian Sisämerelle sijoittuvia seikkailuita varten. Ryöväreiden maa ei ole kaanonin mukainen kaikilta osiltaan, mutta kelpaa roolipelimateriaaliksi mainiosti.

Myös seuraava Praedor-tuote tuli kaanonin ulkopuolelta. Spekulatiiviseen fiktioon keskittyvä Osuuskumma-kustantamo halusi julkaista Jaconiaan sijoittuvan novelliantologian ja kävi toimeen heti saatuaan Hiltuselta luvan. Antologia Kirotun maan kulkijat keräsi novelleja 12 kirjoittajalta, ja sen toimittivat Markus Harju ja Erkka Leppänen. Toisille kirjoittajille Jaconia oli ennestään tuttu, kun taas toiset tutustuivat siihen vasta saatuaan kirjoituskutsun. Tarinat ovat miekka ja magia -henkisiä antisankaritarinoita, kuten Praedor-tyyliin sopii. Hiltunen tarkasti novellit etukäteen ja piti huolta, ettei niihin tullut liiaksi virallisesta kaanonista poikkeavia yksityiskohtia. Antologia julkaistiin keväällä 2014.

Erkka Leppänen, joka osallistui antologiaan Velhon tytär -novellilla, sai inspiraation kirjoittaa lisää tarinoita. Vuoden sisällä häneltä julkaistiin Osuuskumman antologioissa myös novellit Legendojen hautausmaa ja Velhontappaja, joissa kaikissa esiintyy päähenkilönä praedor Falac Valkosulka. Koska tarinoita syntyi aina vain lisää, niistä lopulta kasautui 13 novellin kokoelma Kirotun maan ritari, johon Petri Hiltunen teki kuvituksen. Teos julkaistiin helmikuussa 2016, ja se kertoo Falacin tarinan aloittelevasta ritarikokelaasta parkkiintuneeksi praedoriksi.

Vuodesta 2016 muodostui muutenkin suuri Praedor-vuosi. Roolipeli sai kauan kaivatun virallisen lisäosan teoksessa Salaisuuksien kirja, jossa on seikkailuja sekä Ville Vuorelan tekemiä laajennettuja sääntöjä erityisesti uskovaisille hahmoille, demoninpalvojille ja pitkälle kehittyneille hahmoille. Vuorela julkaisi Arktisen Banaanin kustantamana myös uuden romaanin Käärmetanssija. Kirja kertoo nuoresta Nejah-tytöstä, joka pelastuu kuolemansellistä Galthissa. Maksaakseen kunniavelkansa pelastajalleen hän sekaantuu kauppahuoneiden juonitteluun ja matkaa jopa Borvariaan, jotta pystyisi saavuttamaan tavoitteensa.

Vuonna 2016 saatiin vihdoin luettavaksi myös uutta Praedor-sarjakuvaa. Koska toinen tekijä ei saanut mitään aikaiseksi, Hiltunen päätyi tekemään sarjakuvan itse. Albumi Taivaan suuri susi kertoo, kuinka Läntisten vuorten barbaarit yhdistänyt Kadir lähtee sotaretkelle aikomuksenaan toteuttaa ennustus, jonka mukaan hänestä on tuleva koko Jaconian valtias. Hän saa liittolaisen metsäläiskuningas Miranista, mutta sivistyneen maailman johtaja kuningatar Liala Mada asettuu vastustamaan häntä. Kaikkien keskellä praedor Ferron yrittää ratkaista ongelman tikarinpistolla, mutta se ei olekaan niin helppoa. Tulevaisuus näyttää, millaisen jäljen Kadir jättää Jaconiaan.

Praedor-julkaisujen aalto jatkui vuonna 2017. Alkuvuodesta ilmestyi Jaakko Alamikkulan romaani Koston kukkulat, joka sijoittuu Taivaan suuren suden jälkeiseen aikaan. Tutusin ja Holrusin valtakuntien rajalla syttyy taisteluita, joista seuraa verinen koston kierre. Päähenkilöinä eri puolilla ovat aseneito Etta ja jousimies Dren. Alamikkulalta ilmestyi aiemmin novelli Sankarit Kirotun maan kulkijoissa, ja hän on kirjoittanut Jaconiaan sijoittuvia roolipelitarinoita myös Monttu-blogiinsa.

Myös roolipeli on saanut lisää materiaalia. Pelinjohtajan avuksi on ilmestynyt Seikkailukortit, ja kesällä 2017 ilmestyi Kirottu kirja, joka sisältää lisätietoa erityisesti Kirotun maan ilmiöistä. Vuonna 2017 aukesi myös tämä Praedor-nettisivu, johon on koottu tietoa Jaconiasta, kaikista virallisista ja vähän epävirallisemmistakin Praedor-julkaisuista sekä oheistuotteista.

Vuonna 2018 roolipeliin ilmestyi Varjojen kirja, joka kertoo kaiken, mitä haluat tietää seikkailuista Jaconian sisällä, ja omistaa erityistä huomiota Warthin raunioille. Samana vuonna ilmestyi myös kaksi kirjaa Vaskikirjoilta. Sakari Peurasen romaani Uponneen jumalan uni kertoo aistivoimaisesti värikkään praedor-joukkion Borvarian-retkestä ja siihen liittyvästä velhon juonesta, joka uhkaa koko Jaconian olemassaoloa. Kerronta on rujoa mutapaskafantasiaa. Vaskikirjat julkaisi lisäksi Erkka Leppäsen toimittaman novelliantologian Kahden maailman seikkailijat, joka sisältää 12 Jaconiaan ja Borvariaan sijoittuvaa novellia ja kaksi raapaletta. Novellit valittiin Vaskikirjoille lähetetyistä ehdokkaista, joita oli yli tuplaten valittuihin nähden. Kirjoittajissa on sekä vanhoja tuttuja että kokonaan uusia kirjoittajia.

Myöskään vuosi 2019 ei mennyt ohi ilman Praedor-julkaisuja. Vaskikirjat julkaisi alkuvuodesta Jaakko Alamikkulan romaanin Kuninkaan kotka, joka on jatkoa Koston kukkuloille. Aseneito Etta on varttunut aikuiseksi palkkasoturiarmeijassa ja päätyy Tutusin kuninkaan hoviin. Kahden kilvoittelevan herttuaveljeksen valtataistelu on ajanut valtakunnan sisällissotaan. Uutena aluevaltauksena ilmestyi kuuden biisin kokoelma Praedorin inspiroimaa musiikkia – tekijänä Markus Staaf. Myös roolipeli sai uuden lisäosan. Jaconialaisesta elämänmenosta kertovan Kielletyn rakkauden kirjan kirjoitti Kristel Nyberg, joten roolipelimateriaali ei enää ole yksin Ville Vuorelan harteilla. Kaiken huipuksi Täysi Käsi -kustantamo julkaisi Vuorelan uuden romaanin Verivartio, joka jatkaa Nejahin seikkailuja ja sotkee hänet Jaconian kaupunkivaltioiden välisiin juonitteluihin.

Koronavuosi 2020 poiki sekin lisää teoksia. Kesällä Vaskikirjoilta ilmestyi Erkka Leppäsen toimittama antologia Tarinoita Jaconiasta, joka sisältää 12 novellia ja kaksi raapaletta. Vaihteeksi tarinoiden päähenkilöinä eivät ole praedorit vaan Jaconian muut asukkaat. Joulukuussa Praedor-roolipeli täytti 20 vuotta, minkä kunniaksi pelistä ilmestyi Ville Vuorelan laatima uusi versio 2.0. Kahtena erillisenä kovakantisena kirjana (pelaajan ja pelinjohtajan) julkaistu teos sisältää pelisäännöt, joita on uusittu jonkin verran, runsaasti Hiltusen ja muidenkin tekijöiden kuvitusta ja aiempaakin yksityiskohtaisempaa tietoa Jaconiasta. Vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin peli voi hyvin ja kerää jatkuvasti uusia faneja.

Vuonna 2021 oli tarkoitus julkaista useampikin Praedoriin liittyvä teos, mutta koronasta tai muista syistä johtuen niiden julkaisua lykättiin. Vuoden ainoaksi julkaisuksi jäi Erkka Leppäsen teos Helmiruhtinaat, joka jatkaa Kirotun maan ritarista tutun Falac Valkosulan tarinaa. Falac on asettunut Todin kaupunkivaltioon puolisonsa Lystaran kanssa ja pyrkii elättämään perheensä käymättä Borvariassa. Valtakuntaa uhkaa kuitenkin kuningas Miran, joka on yhdistänyt metsäläisbarbaarit ja haluaa laajentaa alueitaan. Tämä novellikokoelman ja romaanin välimuoto sijoittuu aikaan ennen Taivaan suuren suden tapahtumia.

Vuonna 2022 Praedor-julkaisuja tuli enemmän kuin aikoihin. Roolipelimateriaali täydentyi teoksella Tarinoiden kirja, joka sisältää 15 valmisseikkailua yhdeksältä eri tekijältä. Kaikki ne täydentävät ja syventävät maailmaa omalta osaltaan. Täysi Käsi julkaisi Ville Vuorelan romaanin Pitkien varjojen maa, joka jatkaa Nejahin seikkailuja, kun hän kumppaneineen etsii uutta kuningasta Angarin valtakuntaan. Kaiken huipuksi syksyllä ilmestyi odotettu Petri Hiltusen Praedor-omnibus Zum Teufelilta. Tämä kokoomateos rahoitettiin joukkorahoituskampanjalla, ja se on muhkein julkaisu, mitä suomalaisen sarjakuvataiteilijan töistä on koottu. Omnibus sisältää kaikki julkaistut Praedor-sarjakuvat, jonkin verran ennen julkaisematonta materiaalia sekä kirjoissa ja roolipelissä ollutta kuvitusta.

Vuonna 2023 Praedor-julkaisuista vastasivat jälleeen Vaskikirjat ja Burger Games. Keväällä ilmestyi antologia Villin magian maat, joka sisälsi kymmenen novellia ja kuusi raapaletta. Kaikki tarinat sijoittuivat osittain tai kokonaan Kirotulle maalle – Borvariaan tai Warthiin. Praedor-roolipeliin ilmestyi lisäosa Kavala kirja, joka tarjoaa runsaasti lisätietoa Jaconian yhteiskunnasta ja antaa ohjeita juonittelupainotteisen roolipelikampanjan laatimiseen.

Vuosi 2024 oli jälleen hiljaisempi Praedor-julkaisujen suhteen. Ainoa kirja oli Vaskikirjojen julkaisema novelliantologia Jalot ja villit, joka sisälsi kymmenen novellia ja viisi raapaletta. Löyhänä teemana oli tarinat, jotka sijoittuisivat joko Jaconian kaupunkeihin tai barbaarien pariin ja toisivat esiin kulttuurisia ominaispiirteitä. Roolipeliin ilmestyi taikakristallin muotoisia artesaaninoppia, jotka valmisti Noppanoita.